Kategoria: Elämänmuutos

Esikoiseni sai aikanaan katsella prinsessalehtiä vuoteessaan, jotta pikkuveljen nukahtamisitkut eivät ärsyttäisi liikaa. Kirppareilta hankitut lehtipinot lainehtivat sängyssä ja talossa säilyi rauha. Eräänä iltana käräytimme toisemme salakuljettamasta lisää lehtiä hänen sänkyynsä, vaikka olimme vannottaneet hänelle, ettemme tuo niitä tänään enempää. Toistemme epäjohdonmukaisuus lähinnä nauratti, vaikka tiesimme sen olevan väärään suuntaan johtavaLue lisää

Suomessa asuessamme en koskaan kuullut muiden luonnehtivan elämäämme kuplaksi. Keskiluokkainen elämä tuntui olevan jotain sellaista, josta kenelläkään ei ole juuri mitään sanottavaa. Kun sama keskiluokkainen elämämme siirrettiin Qatariin, kuplapuhe alkoi. En ole koskaan saanut kunnollisia argumentteja asiaan, mutta puheissa ovat vilahdelleet sanat lämpö, meri ja asuminen. Tarkoittaako kuplassa eläminen siisLue lisää

Olin kirjoittanut sydänverellä pitkän sepostuksen aiheesta eroperheen vesat ja ikuinen omantunnon tuska. Tulin kuitenkin siihen päätelmään, että jouluna lähes jokainen meistä potee jonkinasteista omantunnon kolkutusta. Joulu monimutkaistuu viimeistään parisuhteen ja lasten myötä. Pitäisi revetä joka paikkaan. On pakko luopua omista joulurutiineista ja sopeutua mitä erilaisimpiin joulunviettokuvioihin. Jokainen saa toki päättääLue lisää

Havahduin tällä viikolla siihen, että lapseni on kasvanut isoksi ja hän on näkevä, kuuleva ja aistiva ihmistaimi. Onhan hän ollut sitä jo viimeiset yhdeksän vuotta. Havahduin siihen, että hän aistii KAIKEN. Omat muistikuvani vanhempien riitelystä ovat hataria. Muistan kerran äitini heittäneen isää jäätelöpuikolla, mutta se on suurin riita jota olenLue lisää

Ensimmäinen harrastukseni taisi olla viulunsoitto. Ilahdutin koko perhettä vinguttamalla soittimen kieliä epävireästi ja kovaa. Minulla oli konserteissa usein väärän värinen mekko päällä. Kun muilla oli ohjeen mukaiset sinisamettiset hameet ja poninhännät, minulla oli harmaapilkullinen tyllihame ja rehottava tukka. Olenkin jatkanut samaa linjaa oman jälkikasvuni kanssa ja lapset näyttävät yleensä kaduiltaLue lisää

Maahantulostamme on kulunut jo yli kaksi kuukautta ja väitän ymmärtäväni muutamia asioita paikallisesta kulttuurista. Ainakin sen, että tapahtumien alkamisajankohta ei yleensä koskaan pidä paikkaansa ja että paikalliset voivat ihan suveneeristi kiilata ohitseni jonossa. Olen myös huomannut, että kaupunki on todella ajan hermoilla ja tapahtumakalenterissa on aina jotain mielenkiintoista ohjelmaa. MaaLue lisää

Elämänmuutokseen liittyy aina jäähyväisiä. Toiset heittävät hyvästit suklaalle, toiset tukahduttaville ihmissuhteille. Molempiin törmännee silti päivittäin jäähyväisistä huolimatta. Kaupat, työpaikat ja sukujuhlat pakottavat kohtaamaan ne asiat, joista haluaisi päästää irti. Paikkakunnan tai maan vaihdos ei välttämättä tarkoita täydellistä irrottautumista ainakaan suklaasta, mutta muuttaminen mahdollistaa edellisen elämänvaiheen tarkastelun hieman ulommalta kehältä. HyvästeihinLue lisää

”Varmaan varsinainen kulttuurishokki” – oli melko yleinen toteamus ihmisten suusta kertoessani expattivuodestamme. Jäin aina hieman jännittyneeseen tilaan tuon lausahduksen jälkeen, sillä en oikein ymmärtänyt sen tarkoitusta. Näin mielessäni itseni haukkomassa henkeä kohdatessani ensimmäisen hijabiin pukeutuneen arabinaisen. Kulttuurishokki-termiä käytetään kuvaamaan vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta aiheutuvaa stressiä. Nopea googletus kertoi vielä kulttuurishokin eri vaiheista,Lue lisää

”Ainakin minusta tulee äiti” oli vastaus, jonka tarjoilin teini-ikäisenä tulevaisuuden suunnitelmia kysyttäessä. Minusta utelut olivat ahdistavia ja typeriä. Olin nuori, jonka suunnitelmat ulottuivat lähinnä tulevaan perjantai-iltaan, lumilautailuun ja poikien tiirailuun. Osa luokkatovereistani vaikutti tietävän tulevaisuudestaan paljon enemmän. Molemmat vanhempani ovat opiskelleet maisteriksi Saksassa, toinen maatalouden ja toinen metsätalouden saralla. IsäniLue lisää

Näin suurperheellisenä on helpompaa mielikuvitella itsensä mielummin suomalaisten suosikkilomakohteeseen jonnekkin päin Eurooppaa, kuin Lähi-Idässä sijaitsevaan pienehköön maahan. Välimerellinen ilmasto ja sopivan vaihteleva sää tuntuu tutulta ja turvalliselta. Aavikko saa minut miettimään lähinnä sitä vesipullon pohjalla kiiluvaa viimeistä vesipisaraa, joka voi pelastaa henkeni kangastusten täyttämällä autiomaalla. Survival of the fittest. PalataampaLue lisää