Turvallisin tapa liikkua Qatarissa

Maahantulostamme on kulunut jo yli kaksi kuukautta ja väitän ymmärtäväni muutamia asioita paikallisesta kulttuurista. Ainakin sen, että tapahtumien alkamisajankohta ei yleensä koskaan pidä paikkaansa ja että paikalliset voivat ihan suveneeristi kiilata ohitseni jonossa. Olen myös huomannut, että kaupunki on todella ajan hermoilla ja tapahtumakalenterissa on aina jotain mielenkiintoista ohjelmaa. Maa haluaa olla tämän maailmankolkan edelläkävijä oikeastaan kaikessa ja uskon maan olevan muutamassa vuodessa Lähi-Idän suosituin matkailukohde.

Liikennekulttuuri on sen verran kamalaa, että olen alkanut hokea inshallahia istuessani auton kyydissä – Jos yläkerran herra suo, jäänemme henkiin.

Paikallisia autoteitä kuluttavat kolme eri kuskityyppiä: qatarit, ei-qatarit sekä qatarilaistuneet kuskit. Ensiksi mainittu ryhmä ei tunnu ymmärtävän fysiikan peruslainalaisuuksia, kuten massan ja nopeuden murskaavaa yhteisvaikutusta. Heidän autonsa ovat kamelin kokoisia, mutta väitän autojen ohjattavuuden olevan kamelia parempi. Kahden jälkimmäisen kuskityypin ajotyyleissä on suuria eroja, mutta ne eivät kykene samanlaisiin suorituksiin ensimmäisen kuskityypin kanssa.

Paikalliset voivat huoletta hankkia uuden auton kolaroidun tilalle, kun taas esimerkiksi überkuskit joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin vastaavan tilanteen tullen. Ihmishenkien uushankinta on vaikeaa kaikille, mutta yläkerran ukkoon turvaaminen on yleisempää kuin turvavöiden käyttö. En ole nähnyt yhtään überkuskia ilman vöitä, mutta olen nähnyt jättimaasturin, jonka kattoluukusta kurkistaa pikkulasten päitä satasen vauhdissa. Toisinaan auton ikkunasta sojottaa jalka, joka liki liiskaantuu viereisen kaistan maasturin kylkeen.

Kaikkien kolmen kuskityypin autokoulu on ymmärtääkseni samanlainen. Expattien kokemus paikallisesta autokoulusta on kollektiivisen erikoinen: inssiaika venyy kuukausien päähän, mutta oikeilla sanoilla sen voi saada seuraavalle päivälle. Inssiajo hylätään mitä erikoisimmista syistä, kuten esimerkiksi siksi, että kuski on erehtynyt tiirailemaan kuollutta kulmaa. Turistit saavat ajaa täällä autoa, mutta permit residence edellyttää paikallisen ajokortin ajamista.

Inssiajon mitättömät hylkäämisperusteet antavat viitteitä hyvästä liikennekulttuurista, mutta valitettavasti täällä ei käytetä edes vilkkua. Vilkun sijaan tärkein auton vimpain on töötti, eikä sen käytössä nuukailla. Tööttäyksellä tarkoitetaan kaikkea, kuten

”väistä!”

”aja kovempaa!”

”aja hiljempaa!”

”idiootti!”

”älä ylitä suojatietä kun ajan täältä!”

”annoin tietä suojatiellä tuolle rouvalle, en sinulle joka tulee hänen perässään!”

”annan sinulle tietä!”

”voitettiin jalkapallossa eilen!”

Ilmeeni, kun minulle töötättiin hiljentäessäni liikenneympyrään
Omasta autosta löytyy järeämpi turvaistuin, mutta überilla kulkiessa on kuljetettava kevyempää istuinta. Harvinainen näky tämäkin.

Liikenne-infra on vielä nuorta ja teitä rakennetaan joka puolella. Tuttu tienpätkä saattaa olla seuraavana päivänä tyystin erilainen ja täynnä betoniporsaita. Karttasovellukset eivät aina ehdi pysyä perässä ja ajamisesta tulee taas hieman jännittävämpää. Kaista voi esimerkiksi loppua täysin varoittamatta. Waze-sovellus toimii paremmin kuin googlen karttasovellus, mutta molemmat johdattavat harhateille harva se viikko. Uskon tämän asian korjaantuvan ennen futiksen mm-kisoja, inshallah.

Kuvassa näkyvä monikaistainen tie on melko tyypillinen tie. Turvaväli edessä näkyvään autoon on suomalaisittain kohdillaan, mutta siihen väliin tuli kaksi autoa. Kaistoja ylitellään ilman ennakkovaroitusta ja liittymän kohdalle saatetaan myös pysähtyä ja peruuttaa. Röyhkeys on valttia, ilman sitä ei paikallisliikenteessä pärjää.

Seurasimme karttapalvelun tarjoamaa reittiä ja volvo juuttui hiekkaan

Täällä kannattaa kiinnittää huomiota myös rekisterikilpiin: mitä lyhyempi numerosarja, sitä kovempi tyyppi. Meidän rekkarissa on viisi kirjainta ja se taitaa olla arvokkaampi kuin itse auto. Olen nähnyt kolminumeroisen kilven kerran. Voi pojat.

Nämä autot olivat eräällä parkkiksella.
Kuvankaappaus instagramista

Autoilulle on tullut todella varteenotettava vaihtoehto, nimittäin metro. Satumme asumaan metropysäkin varrella ja tällä viikolla viimeinenkin metrolinja avautui. Metrolla kulkeminen on erittäin edullista. Kertalippu maksaa 2 rialia (0,50€) ja päivälippu 6 rialia (1,50€). Kertalippu oikeuttaa myös metrolinjan vaihtoon, kuhan pysyy metroaseman sisäpuolella. Henkilökunta ohjeistaa oikeaan paikkaan ja kaikkialla on siistiä. Metrolla pääsee kauppakeskuksiin, souqeihin, pääkirjastolle ja moneen muuhun mielenkiintoiseen paikkaan.

Näin permanent residencyn omaavana expattina minulla olisi mahdollisuus ajaa ajokortti, mutta en oikein tiedä haluanko. Vaikka oma autokouluni vuodelta 20 vuoden takaa antaa melko hyvät lähtökohdat ajamiselle ja karttasovellukset auttavat matkassa, en ole varma kykenenkö ajamaan täällä tööttikuorossa. Kolarin tullen joudun todennäköisesti antamaan kirjallisen anteeksipyynnön, vaikka vika ei edes olisi minussa. Olen kuullut tapauksista, joissa paikallinen törmäilijä maksaa auton korjauksen, mutta vain siinä tapauksessa jos toinen osapuoli pyytää kirjallisesti anteeksi.

Tiedostan, että monessa maassa tilanne on pahempi. Täällä teitä parannellaan ja autot ovat pääosin priimakunnossa. Bensa on halpaa ja überin saa paikalle keskimäärin kolmessa minuutissa. Liikenneonnettomuuksien määrä on valtava, mutta tilastojen mukaan määrä on laskenut edellisistä vuosista huomattavasti.

Metrolla matkustaminen on ehdoton suosikkini ihan jo siksi, ettei vastaavaa ole Suomen kotikaupungissani. Edullinen hinta, saavutettavuus, ekologisuus ja turvallisuus ovat kaikki tärkeitä seikkoja kulkupeliä valitessa. Auto on kuitenkin välttämättömyys etenkin perheemme työ- ja koulumatkoilla. Kotosuomessa pidin Nissan Micran koppimaisesta olemuksesta, mutta täällä citymaasturi tai seitsenpaikkainen auto luo hieman enemmän turvakehikkoa ympärillemme. Ostimme yhteisen auton toisen perheen kanssa, joten voimme nauttia auton tuomasta vapaudesta aina sitä halutessamme.

metrotunneli on viimotten päälle

Aika näyttää uskaltaudunko ajokokeeseen. Valitsen ajankohdan kuukautiskierto-ystävällisesti, jotta vältyn itkuraivareilta keskellä yhdeksänkaistaista moottoritietä.

6 kommenttia

  1. Hianoo Marju, just tultiin satamaan hesaan….

  2. Tsemppiä valitsemallasi tiellä – ei vaan sillä kaistalla, minkä niistä yhdeksästä sitten valitsetkaan!🙈😂 En ikinä vois kuvitellakaan itseäni rattiin siellä…❤

    1. Author

      Katsotaan, josko rohkaistun kuin pikkumyy konsanaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *