Lomamatkalla elämä on verrattain helppoa niin halutessaan. Voi syödä hotelliaamiaisen ja ruokailla ulkona pariin otteeseen ulkona. Toki osa matkailijoista valitsee apartment-tyyppisen asumismuodon lomailunsa ajaksi, jolloin omien ruokien laitto mahdollistuu ja esimerkiksi allergiat on helpompi huomioida. Uuteen maahan muutettaessa kauppaan meneminen on melkoinen tutkimusmatka, sillä valtaosa tuotemerkeistä on vieraita ja valikoima erilainen. Itseni kohdalla ruokakaupan haltuunotto on ollut merkittävässä roolissa kotoutumista ajatellen ja tutut ruoka-aineet helpottavat myös lasten sopeutumista.
Olemme ehtineet löytää kaupan, josta löytyy oikeastaan kaikki arkitarpeisto. City Center on Raision myllyn kokoinen ostari ja se on meistä seuraavalla metropysäkillä. Metrolle kävelee noin 10 minuuttia ja metromatka kestää noin kolme minuuttia. City centerissä on suomalaiseen prismaan verrattavissa oleva Carrefour-marketti, josta löytyy esimerkiksi oma leipomo.
Qatarissa ruoka on liki yhtä kallista kuin Suomessa. Jotkin tuotteet saattavat olla kalliimpiakin. Qatar on alkanut kehittää blokin myötä (googleta Qatar blockade) omaa ruokatuotantoaan, kuten esimerkiksi maitotuotteita ja vihanneksia. Ennen blokkia elintarvikkeita tuli naapurivaltioista, nyt hieman kauempaa. Kaupat pursuilevat tavaraa, mutta jotkin perustarvikkeet saattavat olla joka puolelta loppu muutaman päivän.
Syömme täällä melko samalla tavalla kuin kotona Suomessa. Aamupalaksi hedelmiä, puuroa, kanamunia, jugurttia, leipää tai muroja. Juustojen ja leikkeleiden hinta on kuitenkin sen verran korkea, ettei niitä pidetä kaapissa jatkuvasti. Kaurahiutaleet ovat huomattavasti pehmeämpiä kuin Suomessa ja puuronkeitossa saa olla tarkkana. Hillot ovat pikemminkin sokerimarmelaadia, mutta onneksi Ikean hilloa on tarjolla!
Teen lapsille eväät kouluun joka aamu, joten asia vaatii tavanomaista enemmän suunnittelua. Toki voisin laittaa reppuun muffinseja ja sipsejä, mutta suomalaiseen tapaan ruoan pitää pitää sisällään proteiinia, hiilihydraatteja sekä vihanneksia. Kisaväsymys iskee loppuviikosta ja pakkaan reppuun hodareita. Sorrun jopa kekseihin ja pillimehuihin, kamalaa. Onneksi vanhin lapsista saa ruokaa koulun ruokalasta aina halutessaan. Ymmärtääkseni pienemmät oppilaat ottavat aina omat eväät. Tähän mennessä olemme syöneet paljon pastaruokia, joiden proteiinina toimivat joko kanafileet tai jauheliha. Yritän totuttaa lapsia uusiin makuihin ja pakotan itseni tekemään pian jopa keittoja.
Hiljaa hyvä tulee, tässäkin asiassa. Ylipäätään yritän suhtautua arkeen yhtä rauhallisin mielin kuin Suomessa. Stressaaminen ruoan suhteen olisi helppoa, mutta lapset pysyvät hengissä oikein mainiosti tälläkin tahdilla. Ulkona syöminen tulee monessa paikassa edullisemmaksi kuin itse tehtynä, joten suonemme itsellemme myös ripauksen luksusta aika ajoin.
Kerron ulkoruokinnasta lisää myöhemmin, kun olemme ottaneet lasten kanssa haltuun muitakin paikkoja kuin mäkkärin, KFC:n ja Ikean…
