Dhaw-risteily saarelle

Saimme kutsun lähteä risteilylle perinteisellä Dhaw-aluksella. Dhaw on puurakenteinen, yhdellä tai useammalla mastolla varustettu laiva, joita seilasi aikanaan Punaisella merellä ja Intian valtamerellä kauppalaivojen virkaa toimittamassa. Tarina kertoo, että Dhaw:n on keksinyt joko Intialaiset tai arabit. Ihmettelen suuresti, miten viimeiseksi mainittu ryhmä ole ostanut titteliä itselleen.

Laivat ovat keskenään erikokoisia ja -näköisiä. Tässä laivassa ei ollut mastoa, mutta puuosat vaikuttivat kuitenkin vanhoilta. Vaikea sanoa, onko kyseessä uudistuotanto-paatti vai vanha kansallisaarre. Dhaw-rakentaminen on verrattavissa suomalaiseen puuvenerakentamiseen. Laivan rakentaminen on äärettömän kallista – euroissa hintalappu voi olla jopa 250 000 per paatti. Qatarissa järjestetään erinäisiä perinnerakentamisen messuja ja Dahw:n rakennusoppi on kulttuurisesti merkittävää perimätietoa, jota halutaan vaalia.

Risteilymme kesti kuusi tuntia. Rantauduimme Al Safiya-nimiselle saarelle, jossa oli mahdollisuus kokeilla banaanivenettä, uida, kerätä simpukoita ja nauttia hyvästä ruoasta. Pieni esiintymislava houkutteli laivassa matkustaneet filippiiniläiset zumbaamaan isolla joukolla ja seurueemme lapset tanssivat mukana. Tyttäreni ja hänen kaverinsa zumbasivat lattarirytmien tahtiin vähintään pari tuntia ja nauttivat sydäntensä kyllyydestä.

Saarella oli hämmentävän paljon simpukoita. En löytänyt mistään vedenpitävää tietoa, mutta huhu kertoo, että saari on rakennettu ihmisvoimin. Simpukkasaalis viittaisi tarinan todenperäisyyteen, mutta asia pysynee mysteerinä.

Laivan käytävät olivat hyvin kapeita, lastenvaunuilla sinne ei siis pääse. Dhaw-risteily ei ole muutenkaan mikään liikkumisrajoitteisen ihmisen paras kohde, sillä kapeiden käytävien lisäksi laivasta poistuminen ei ollut helppoa. Saarella käveltiin hiekassa, joskin simpukat kovettivat pohjan mukavammaksi kävellä. Lapset matkustavat laivassa tosin mukavasti ja pelastusliivejä on sekä pienille että isoille matkustajille. Laivassa sai istua joko kannella tai sisätiloissa.

Oli saari sitten rakennettu tai ei – paikka oli ihana. Auringonlasku maalasi taivaan ja meri löi rantaan iloisen tunnelman saattelemana. Kahdenkymmenen ihmisen seurueemme nautti reissusta ja saimme tutustuttua toisiimme ajan kanssa.

1 kommentti

  1. Hieno kokemus, koetetaan tulla mukaan keväällä???

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *