Siperia opettaa

Työskentelin parikymppisenä laivalla, joka seilasi viikon aikana Maarianhaminasta Savonlinnaan. Laiva oli aiemmin Norjan vesillä postilaivana, ja eräät matkustajat muistivat nähneensä lihakoukkuja nykyisen baarin kohdalla. Syväykseltään valtamerikelpoista laivaa eivät Turun saariston tuulet juuri hetkauttaneet. Itä-Suomen päässä, Venäjän rajalla sijaitsevat kanavat olivat jännittävä kokemus etenkin yöaikaan. Että laivallakin voi kiivetä ylöspäin.

Purjehtimista auringonlaskussa. Firman yritystoiminta oli jäissä puoli vuotta.

Kanavat ovat hyvä esimerkki ihmisen kyvyistä valjastaa luontoa käyttöönsä. 1700-luvulla kanavia rakennettiin sotakaluston kuljettamiseen ja kanavien varsille alkoi tulla asutusta. Etenkin Saimaan kanava edisti maiden välisiä kauppasuhteita ja toi valtavan määrän työpaikkoja meriteollisuuteen.

Laivalla työskenteli myös muuan virolainen täkkimies, joka kertoi käyneensä armeijan Siperiassa. Siperia kuulemma opetti jos jonkinlaista. Uskoin joka sanan. Siperia opettaa meitä myös tänä päivänä, sillä sen uumenista, ikiroudasta, on löydetty 30 000 vuotta vanhoja viruksia. Virukset on saatu herätettyä henkiin, mutta nykyiset löydökset eivät ole ihmiselle vaaraksi. Tutkijat ovat kuitenkin varoittaneet, että ilmastonmuutoksen myötä sulava ikirouta pitää todennäköisesti sisällään myös ihmiselle vaarallisia viruksia, jotka voivat aktivoituessaan aiheuttaa ennennäkemättömiä pandemioita.

Omanilaiset simpukkamyyjät saivat tulla maahan Dhow-festivaalin ajaksi

Kuten sulut, virukset voivat myös auttaa meitä löytämään ratkaisuja ongelmiin. Esimerkiksi biolääketiede hyödyntää virusten mekanismeja saadakseen keinoja syöpien voittamiseen. Viruksista ei pääse eroon, joten niiden kanssa on opittava elämään ja ne on valjastettava parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Siperia opettaa – niin minäkin. Nimittäin lapsia. Kulunut vuosi on ollut opettajille eriskummallinen niin hyvässä kuin pahassa. Täällä Lähi-Idässä opettajat olivat niitä harvoja ammattikuntia joihin viruksen tuoma maailmantilanne ei vaikuttanut taloudellisesti. Leikkauksia toki tuli, mutta ne eivät pienuudessaan vedä vertoja sille, mitä muut ammattikunnat ovat kokeneet. Opettajat ovat olleet kovilla, mutta olemme saaneet pitää työmme.

Kansankynttilöimässä kollegan kanssa

En tiedä suhtautuisinko helsinkiläisopettajien mielensäpahoittamiseen eri tavoin, jos asuisin Suomessa. Joulun alla ojennettava rahatukku tekisi varmasti hyvää itse kullekin, mutta suuntaisin sen mieluusti esimerkiksi luovalle alalle, jolle virus on tehnyt massiivista tuhoa. Pahoittakaamme mielemme sitten, kun opettajat ovat lomautettuna puoli vuotta. Kuten täällä suurin osa työelämän toimijoista. Sadattuhannet ihmiset eivät ole voineet lähettää rahaa perheilleen tulovirran katkettua pitkiksi ajoiksi. Ihmiset ovat olleet ja ovat yhä suuressa ahdingossa.

Olemme onnistuneet aina valjastamaan yhteiskuntiemme tärkeimmät elementit niin virusten kuin sotien aikana. Oma ammatinvalintani on ollut lottovoitto, vaikken ammatistani aina pidäkään. Tänä vuonna kipuilin monesti siksi, etten päässyt tekemään 100% juuri sitä hommaa, jota luulin meneväni tekemään. Olin ensimmäisen kuukauden lähinnä resurssiopettajana ja koen olevani jäljessä omista tehtävistäni. Koen päivittäin riittämättömyyden tunteita, enkä edes muista kaikkien 150 oppilaan nimeä. Kaikki ruskeatukkaiset tytöt näyttävät samalta maskin kanssa.

Katukissat ovat olleet kovilla, sillä ravintoloiden ollessa kiinni heille ei ole liiennyt ruoantähteitä

Olen alkanut vierailla mielikuvissani Siperiassa palauttaakseni itseni maan pinnalle. Lockdown ei vienyt minulta töitä ja saan pitää lastenhoitajamme leivässä. Minut on valjastettu tärkeään tehtävään poikkeusajan olosuhteissa. Kuin kanavat – autan lapsia kiipeämään ylöspäin.

Oletko sinä tehnyt mielikuvamatkoja Siperiaan? Suosittelen lämpimästi. Tai oikeastaan kylmästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *